Tulevaisuudessa päästöjen minimoiminen kiinnostaa enemmän kuin kustannukset?

Lähdetkö mukaani hetkeksi kuvittelemaan vaihtoehtoista todellisuutta?

Todellisuutta, jossa yritysten jätehuoltoa ja kierrätystä ohjaa ensisijassa kierrätyskanavan päästöjen minimoiminen, ja toissijaisena intressinä on kustannusten minimoiminen. Tässä todellisuudessa jo tuotteiden ja tuotannon suunnitteluvaiheessa on mietittävä tarkoin käytettävät materiaalit. Sitä miten ja missä tuotannossa syntyneen hukan voi kierrättää päästöjen näkökulmasta tehokkaimmin.

Kuvitellaan esimerkiksi metalliteollisuuden yritystä, joka kysyy metallinkierrättäjiltä ensin eri metallien kierrätyksen kasvihuonekaasupäästöjä ja sen jälkeen vasta hyvityshintoja. Metallinkierrättäjien esikäsittelyprosessien olisi suosittava uusiutuvia energian lähteitä ja hajautettua vastaanottoverkostoa. Ajattelutapa loisi myös metallien jatkojalostusputkien uudelleen ohjautumista. Ennen vahvasti kaukomaihin suuntautuneet esikäsitellyt metallijakeet saattaisivat kääntyä lähemmäksi tehtaisiin, jotka avoimesti ovat ilmoittaneet tuotannostaan syntyneet päästöt ja tehneet tarvittavia investointeja pienentääkseen niitä.

Voisiko siis yritys, jolta syntyy romumetallia päättää minne terästehtaalle on romun päädyttävä? Tämä todellisuus vaatisi ensinnäkin kierrätyspalveluiden myynniltä uudenlaista kiinnostusta, erittäin hyvää toimitusketjun hallintaa, sekä päästölaskentaosaamista. Voisiko tämä luoda myös uusia investointeja Suomeen tai lähimaihin? Innostaisiko tämä kilpailijoita tekemään logistista yhteistyötä? Voisiko tulevaisuuden veropolitiikka rokottaa Euroopan Unionin ulkopuolelle suuntautuvien kierrätysjakeiden kuljettamisesta, mikäli lasketut päästöt ovat ulkopuolella suuremmat?

Palatkaamme vaihtoehtoisesta todellisuudesta tähän päivään. Kierrätyksen kokonaispalveluiden myyjänä tiedän minkä perusteella asiakkaamme valitsevat palveluitaan. Ja se on raha. Vaikka vaihtoehtoisen todellisuuden toiveita on myös ilmassa. Asiakkaat ovat enenevissä määrin kiinnostuneita vaihtoehtojen ilmastovaikutuksista, mutta valinnan kohdalla vastaus on usein selvä.

Viime vuonna olemme työstäneet yhdessä kumppanimme Positive Impactin kanssa Revanssin tarjoamien jätehuollon ja kierrätyspalveluiden päästöjen laskemista. Yritykset voivat laskea toiminnastaan syntyneitä kasvihuonekaasupäästöjä Greenhouse Gas Protocol (GHG-protokolla) maailmanlaajuisen standardin avulla. Kierrätys- ja jätehuollon päästölaskenta kuuluu GHG-protokollassa scope 3 eli toiminnasta syntyneisiin epäsuoriin päästöihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakkaamme saavat tietää vaikka heidän energiajätteen, pahvin tai alumiiniromun kierrätyksen tai energianhyödynnyksen hiilijalan- ja kädenjäljen. Nämä luvut antavat asiakkaallemme konkreettisen työkalun tehdä ilmaston kannalta parempia valintoja.

Sara Peltola
Asiakaspäällikö
Revanssi Oy